Alankomaat: Rahapeliveron korotus jää rajusti jälkeen tulotavoitteista

Alankomaiden hallituksen rahapeliveron korotus on tuottanut suuren pettymyksen valtiontalouden odotuksiin nähden. Ennusteet satojen miljoonien lisätuloista ovat sulaneet murto-osaan. Tämä herättää kysymyksiä korkean verotuksen tehokkuudesta rahapelialalla. Se osoittaa, että pelkkä veronkorotus ilman kokonaismarkkinan huomioimista voi johtaa ei-toivottuihin sivuvaikutuksiin. Markkina-analyytikot puhuvat tärkeästä todellisuustarkastuksesta eurooppalaisille sääntelijöille. Tapauksesta voidaan ottaa tärkeitä oppeja myös Saksassa. Alan on seurattava tätä tapausta tiiviisti.

Luvut ja faktat

Alankomaat korotti rahapeliveroaan kahdessa vaiheessa: 30.5 %:sta 34.2 %:iin tammikuussa 2025 ja edelleen 37.8 %:iin tammikuussa 2026. Alankomaiden valtiovarainministeriö odotti 108 miljoonan euron lisätuloja vuodelle 2025 ja 216 miljoonan euron lisätuloja vuodelle 2026. Todelliset luvut jäivät kauas näistä odotuksista. Vuonna 2025 lisäveroja kertyi vain 2 miljoonaa euroa. Vuodelle 2026 ennustetaan tällä hetkellä 57 miljoonaa euroa. Analyytikko Ed Birkin huomauttaa, ettei pelkkä verokanta ole syypää tähän vajeeseen. Uudet talletusrajat, mainonnan rajoitukset ja vuoden 2024 jalkapallon EM-kisojen jälkeisen piikin hiipuminen vaikuttivat kaikki verotuspohjan pienenemiseen.

Mielenkiintoista on, että myös kivijalkakohteet kärsivät. Kasino- ja pelihallivierailut vähenivät noin 11 % edellisvuodesta. Useat toimijat pitävät tätä laskua suorana seurauksena veronkorotuksesta ja mainitsevat sen yhtenä syynä toimipisteiden sulkemisille. Yleisesti näyttää siltä, että veronkorotukset eivät aina saavuta hallitusten toivomaa vaikutusta. Myös MM-kisojen veikkausmarkkinoilla tehtiin mielenkiintoisia havaintoja. Kongon demokraattinen tasavalta oli pelatuin maa olemaan voittamatta maailmanmestaruutta. Ranska, Espanja ja Portugali olivat pelatuimmat suosikit.

Tausta

Keskustelu rahapelien oikeasta verotuksesta on jatkuva teema Euroopassa. Monet maat kokeilevat erilaisia lähestymistapoja luodakseen tuloja toisaalta ja varmistaakseen pelaajasuojan toisaalta. Alankomaiden tapaus havainnollistaa tämän tehtävän monimutkaisuutta. Liiallinen verotus voi ajaa pelaajat sääntelemättömien tarjousten pariin. Tämä vaarantaisi sekä pelaajasuojan että verotulot.

Tätä näkökulmaa käsiteltiin myös iGB L!VE Africa Summit -tapahtumassa. Siellä kohtasivat Nigerian, Etelä-Afrikan ja Kenian sääntelyviranomaiset. Paikalla oli myös alan järjestöjä, kuten African Tax Administration Forum. Keskeisenä aiheena oli kestävä verotus ja pelaajien kanavointi säännellyille markkinoille. Ed Birkin, joka johti verotusta käsittelevää paneelia huippukokouksessa, esitti terävän kysymyksen:

”Jos operaattorit joillakin markkinoilla hiljaa sulattavat tai välttävät rangaistuksenomaisia verokantoja, voiko toimiala silloin enää uskottavasti vastustaa korkeaa verotusta muualla?” - Ed Birkin, analyytikko

Tämä kysymys säilyy ajankohtaisena koko maailmanlaajuiselle rahapelialalle.

Samaan aikaan Irlannissa on otettu käyttöön uusi lisensointijärjestelmä Gaming and Lotteries Regulatory Authority of Ireland (GRAI) alaisuudessa, joka astui voimaan 1. heinäkuuta. Tällä hetkellä 89 % nettipelaamisesta tapahtuu lisensoitujen tarjoajien kautta. Lisensoitujen tarjousten kokonaismarkkinaosuus on kuitenkin vain 35 %, sillä kaikki muu iGaming pysyy offshore-alueilla ja sääntelemättömänä. Tämä korostaa sitä, että sääntelyn on hallittava tehokkaasti verotuksen lisäksi myös pelaajien kanavointia laillisille markkinoille. Alustatarjoajat, kuten Pragmatic Solutions, ovat jo aloittaneet toimintansa Irlannissa tukeakseen operaattoreita siirtymisessä säännellyille markkinoille.

Miksi tällä on merkitystä saksalaisille pelaajille

Alankomaiden tapaus toimii varoittavana esimerkkinä epäoptimaalisen rahapelisääntelyn mahdollisista seurauksista. Saksassa valtion rahapelisopimus (GlüStV 2021) astui voimaan vuonna 2021. Sen tavoitteena oli kanavoida nettipelimarkkinoita ja parantaa pelaajasuojaa. Osavaltioiden yhteinen rahapeliviranomainen (GGL) vastaa lisensoinnista ja valvonnasta. Nämä lähtökohdat ovat periaatteessa positiivisia. Täälläkin on kuitenkin rajoituksia, jotka voivat johtaa siirtymiseen pimeille markkinoille. Esimerkiksi 1 000 euron kuukausittainen talletusraja LUGAS-järjestelmän kautta ja 1 euron panosraja kierrosta kohden nettipeliautomaateissa. Tällaiset rajoitukset voivat saada pelaajat siirtymään sääntelemättömille tarjoajille. Nämä niin sanotut "harmaan markkinan" kasinot, joilla on usein Maltan (MGA) tai Curacaon lisenssi, tarjoavat usein korkeampia panosrajoja ilman LUGAS-järjestelmää. Vaikka tämä saattaa päällisin puolin vaikuttaa houkuttelevammalta, siihen liittyy merkittäviä riskejä. Ongelmatilanteissa riittävä pelaajasuoja tai oikeusturvakeinot puuttuvat.

Mitä se tarkoittaa GGL-lisensoiduille kasinoille

Saksalaisen GGL-lisenssin haltijoille Alankomaiden kehityskulku on tärkeä signaali. GlüStV 2021 noudattaa erilaista lähestymistapaa kuin Alankomaiden veronkorotus. Se keskittyy pelaajasuojaan ja pelaajien kanavointiin säänneltyjen tarjoajien luo. GGL-valkolista on tässä keskeinen väline. Pelaajat löytävät sieltä kasinot, jotka täyttävät tiukat saksalaiset vaatimukset. Saksan sääntelyn onnistuminen riippuu merkittävästi siitä, kuinka hyvin se onnistuu patoamaan pimeitä markkinoita ja samalla mahdollistamaan houkuttelevat tarjoukset säännellyllä sektorilla. Liian korkea verotus tai liian tiukat vaatimukset, kuten Alankomaissa on nähty, voivat johtaa ei-toivottuihin vaikutuksiin myös Saksassa. GGL:n on siksi tasapainoiltava huolellisesti pelaajasuojan, laillisen tarjonnan houkuttelevuuden ja tietysti verotuksellisten tavoitteiden välillä. Alankomaiden tapaus osoittaa, että verotulot voivat kärsiä, jos ekosysteemiä ei ymmärretä riittävän yksityiskohtaisesti.